Salto

Viime viikonlopun vietin Saltossa Anan, sekkujen ja niitten vanhempien kanssa. Perjantaina 4am lähti bussi, ja matka kesti n. 6h. Se meni mukavasti nukkuessa, näitten pitkänmatkan bussit on ihania. Penkit on isoja ja ne saa melkeen makuuasentoon. Ja ku heräsin puol tuntii ennenku tultii Saltoo, nii bussissa tajoiltii teetä ja pikkuleivoksia. Nam! Kun saavuttiin Salton keskustaan, käytiin kiertämässä feria, eli sellanen markkina/koju juttu. Mutta koska kello oli vasta yheksän aamulla niin monet niistä oli viellä kiinni.

Paikka missä yövyttiin Saltossa oli "lomakylä" (en tiijä miten kääntää se suomeks). Alue jossa oli uima-altaita (kuumat lähteet) ja paljon rivitaloja. Meijän kämppä oli ok, ei mikään iso tai hieno mutta ei me siellä muuta tehty ku nukuttu. Päivät oltiin altaalla uimassa. Ennenku mentiin sinne, ja nää sano mulle että ollaan menossa kuumillelähteille, nii odotin jotain muuta. En tiijä mitä, mutta en ehkä tavallisia uima-altaita missä se vesi on kuumaa. Mutta meillä oli tosi hauskaa, uitiin ja otettiin aurinkoa. Ja nukuttiin. Paljon. Ekan kerran täällä Uruguayssa pystyin oikeesti rentoutumaan. Se teki mulle hyvää, koska nyt jaksan paremmin.

En oikeen tiedä mitä muuta kertoa tosta viikonlopusta. Kuvia lisäilen nettiin varmaan huomenna tai viimestään perjantaina.

Nyt alko taas uus viikko. Maanantaina ja tänään kävin uimassa, eilen olin aerobic/jumppa paikassa. Eipä paljon muuhun jää aikaa, koska mun koulupäivät on kaikki ollu tällä viikolla 7.30-18. Ja maanantaina ja tiistaina oli espanjan tunnit. Tykkään niistä ihan kauheesti, mun opettaja on tosi mukava! Istutaan vaan aina olohuoneessa pöydän ääressä, juodaan teetä ja jutellaan. Tällä viikolla luettiin variksenpelätin kirjaa, opin paljon uusia sanoja! :D Mutta suurin osa ajasta jutellaan vaan tavallisista asioista, miten mulla menee täällä yms. Tykkään ku voin kertoo sille oikeestaan mitä tahansa (mitä ny mun espanjalla pystyy kertoo), koska se ei juoruu asioita eteempäin (niinku kaikki muut tällä). Ja ku mulla on ollu vähä ongelmia että miten kerron mun host-siskolle luokan vaihdosta, niin Carmen (mun opettaja) jutteli mun kaa siitä ja pyys mua huomenna teelle että voin kertoo miten mulla meni Anan kaa yms.

Niin ja toi luokan vaihto. Oon nyt käyny tossa luokassa 4vk, ja tykkään siitä kyllä, mutta oon nyt päättäny vaihtaa luokkaa. Koska esim. matikassa ja kemiassa joita ymmärrän, niin on tosi tylsää koska tiedän jo nää kaikki jutut. Ja nää on nuorempia ku mä. Ei se sinänsä merkkaa mitää, mut välillä tulee sellanen olo et haluun omanikästä seuraa. Ja lisäks oon koko ajan mun host-siskon kaa, ja välillä alkaa ärsyttää.
Oon tässä koko alkuviikon miettiny että mitä sanoisin Analle, koska en tienny että mitä se oikeen ajattelee siitä että haluun vaihtaa luokkaa. Ja oikeestaan en halunnu puhuu sille ollenkaa. Oon pelkuri. Mut tänää ku käveltii koulusta kotii niin kerroin sille että haluun olla omanikästen kaa, ja se kysy vaan että haluunko vaihtaa neloselle vai julkiseen kouluun. Ja se vaikutti oikeestaan aika iloselta, koska välillä ei jakseta toisiamme ku ollaan liikaa yhessä. Ja mä mietin koko alku viikon mitä sanon, enkä uskoltanu puhuu aikasemmin. No ihan sama, nyt seki asia on hoidettu. Tänään illalla puhun Carinan kanssa, ja sitte täytyy viel koulussa käydä puhumassa. Vaihdan sitä luokkaa vasta loman jälkeen, koska siihen on enää kaks päivää.

Mulla tuli eilen ekan kerran oikeesti ikävä mun kavereita. Luin teijän kommentteja mun blogista ja tulin tosi iloseks niistä. Mut sen jälkeen tuli kauhee ikävä kaikkia. Haluisin vaa olla kavereitten kaa, ymmärtää mistä puhutaan ja pystyä ite puhumaan. Onhan mulla täälläki kavereita, ja kaikki on tosi mukavia, mutta ei se oo sama asia. Ei nää tunne mua kunnolla, enkä mä näitä. Enkä voi puhua mitä haluun, koska sen jälkee koko kaupunki tietää siitä. Andrea on ainut ihminen täällä jolle voin oikeesti puhua (se ei juoruu, ja sen äidinkieli on englanti nii voin puhuu kunnolla). Mutta oon tuntenu senki vasta kuukauden, joten ihan kaikkea en viitti kertoa.

Mun espanjaki alkaa jo sujua (jotenkuten). Opin viikonlopun aikana paljon uusia sanoja, ja pystyn jo aika hyvin ymmärtämään ku mulle puhutaan. Mutta kun ihmiset puhuu toisilleen, niin mulla on välillä vaikeuksia ymmärtää koska nää puhuu kauheen nopeesti. Ite pystyn puhumaan yllättävän paljon. En osaa taivuttaa verbejä oikein, enkä tiijä millon tulee artikkeli tai ei, mutta pystyn sanomaan mitä haluun, ja se on tärkeintä.

Ens viikolla meillä on kevätloma, joka kestää viikon. Lauantaina lähen luultavasti Chileen (jos viisumi jutut saa hoidettua ajoissa), ja oon siellä tiistaihin asti. Ja seuraavana viikonloppuna suunniteltiin Andrean kanssa että lähetään Montevideoon, täytyy kattoa jos se onnistuis.

Nyt lähen syömään jotain ja sitten nukkumaan, por que estoy cansada (como siempre -.-). Yritän huomenna kirjotella lisää, jos vaan kerkeen. Ja siirtää kuvia. Yritän. Ahora tengo que ir.

Besos, chau!